Kannanotot
Vieraskielisten koululaisten tukeminen ei ole vain kuluerä, vaan investointi Suomen tulevaisuuteen
Itä-Häme 28.11.2024
Venla Kalmi
Suomen perusopetusjärjestelmä on tunnetusti maailman kärkiluokkaa, mutta se kohtaa uusia haasteita väestön monimuotoistuessa. Yksi keskeisistä kysymyksistä on, kuinka hyvin onnistumme tukemaan vieraskielisten oppilaiden oppimista.
Tämä ei ole vain koulutuspoliittinen, vaan myös taloudellinen ja yhteiskunnallinen kysymys, sillä tulevaisuuden työelämä tarvitsee kaikkien panostusta.
Vuonna 2022 Suomessa oli jo 60 700 perusopetuksessa opiskelevaa oppilasta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämän jälkeen oppilaita on tullut lisää muun muassa Ukrainasta. Vieraskielisten oppilaiden määrä siis kasvaa nopeasti, ja sen mukana kasvaa myös tehokkaiden oppimisen tukimuotojen tarve.
Nykyiset resurssit, kuten valmistava opetus ja suomi toisena kielenä -opetus, eivät aina riitä takaamaan vieraskielisten oppilaiden täysipainoista osallistumista opetukseen. Lisäksi vieraskielisten oppilaiden oppimisvaikeudet ovat myös haastavampia tunnistaa.
Tämä johtaa siihen, että monet oppilaat jäävät jälkeen, mikä voi heijastua negatiivisesti heidän myöhempään koulutus- ja työuraansa.
On selvää, että vieraskielisten oppilaiden tukeminen vaatii enemmän resursseja. Tämä ei kuitenkaan ole vain kuluerä, se on investointi Suomen tulevaisuuteen. Työvoimapula on jo nyt vakava ongelma, mutta vieraskielisten oppilaiden tukeminen voi auttaa ratkaisemaan tätä haastetta.
Kun kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa, saamme lisää korkeasti koulutettuja, kielitaitoisia ja monikulttuurisia työntekijöitä. Tämä on erityisen tärkeää Suomessa, jossa väestön ikääntyminen uhkaa talouskasvua ja hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.
Mitä konkreettisesti tulisi tehdä? Ensinnäkin, kouluissa on panostettava yksilölliseen opetukseen, jossa otetaan huomioon oppilaiden kielitaidon taso ja erityistarpeet. Tämä edellyttää lisää kieli- ja erityisopettajia sekä pienempiä opetusryhmiä. Opettajille on myös tarjottava tukea, koulutusta ja apuvälineitä opetuksen monimuotoistamiseen.
Toiseksi, vanhempien osallisuutta on vahvistettava. Vanhemmat voivat olla voimavara, jos heidät otetaan mukaan kouluyhteisöön esimerkiksi monikielisten perheohjaajien avulla.
Kolmanneksi, tarvitaan systemaattista yhteistyötä koulujen ja työelämän välillä. Jo peruskoulussa tulisi esitellä enemmän erilaisia uravaihtoehtoja ja tukea oppilaiden polkua kohti työelämää.
On tärkeää muistaa, että jokainen lapsi on tulevaisuuden rakentaja. Jos annamme vieraskielisille oppilaille parhaat mahdolliset eväät peruskoulussa, koko yhteiskunta hyötyy.
Syrjäytymisen ehkäisy, tasa-arvoisemmat mahdollisuudet ja monimuotoisempi työelämä ovat asioita, joista hyötyvät niin yksilöt kuin kansantalouskin. Vieraskielisten oppilaiden oppimisen tuki vaikuttaa Suomen menestykseen vuosikymmenten päähän.
Kirjoittaja on Heinolan kaupunginvaltuutettu (kok.) ja matematiikan aineenopettaja.
Heinolan nuorille pitäisi saada V-päivien kaltainen tapahtuma
Itä-Häme 15.11.2024
Kiia Aha, Venla Kalmi
Nuorten poliittinen vaikuttaminen on olennaista sekä yksilön kehityksen että demokraattisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Kun nuoret oppivat jo varhaisessa iässä vaikuttamisen taitoja, he kasvavat aktiivisiksi kansalaisiksi, joilla on halua ja kykyä ottaa kantaa yhteiskunnan ongelmiin ja olla mukana niiden ratkaisemisessa. Tämä ei ainoastaan anna heille ääntä yhteiskunnassa, vaan myös lisää heidän ymmärrystään yhteiskunnallisista rakenteista ja kasvattaa vastuuntuntoa yhteisöään kohtaan.
Aktiivinen osallistuminen voi myös vähentää syrjäytymisen riskiä, kun nuoret kokevat, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja he ovat osa yhteisöään.
Hämeenlinnassa toteutettavat kahdeksasluokkalaisten ”V-päivät” (Vaikuta, älä valita) ovat erinomainen esimerkki siitä, miten nuoria voidaan kannustaa osallistumaan konkreettisesti päätöksentekoon. V-päivillä nuorille annetaan mahdollisuus vaikuttaa jopa budjetointiin osallisuusbudjetoinnin (osbu) hengessä. Se tekee päätöksenteosta konkreettisempaa ja vahvistaa heidän kokemustaan omasta vaikutusvallastaan.
Tapahtuma ei ole vain passiivista oppimista, vaan nuoret pääsevät harjoittelemaan, miten he voivat vaikuttaa heitä ja heidän ympäristöään koskeviin päätöksiin. Tällaiset kokemukset lisäävät nuorten itseluottamusta ja uskoa omaan vaikuttamisvoimaansa.
Heinolassa nuorisovaltuusto toimii jo aktiivisesti asiantuntijaelimenä, ja se tarjoaa nuorille arvokkaan kanavan tuoda esiin heidän näkökulmiaan. Tämä on hyvä alku, mutta kysymys kuuluu: riittääkö pelkkä nuorisovaltuuston rooli?
V-päivien kaltainen tapahtuma voisi tuoda nuoria osallistamisen uudelle tasolle Heinolassa ja laajentaa vaikuttamisen mahdollisuuksia vieläkin monipuolisemmiksi. V-päivien konseptissa on vahvuuksia, joita voitaisiin hyödyntää Heinolassa – erityisesti, koska se tarjoaa nuorille konkreettista budjettivastuuta ja suoraa päätöksentekoa oman ympäristönsä kehittämisestä.
Vastaavanlainen tapahtuma Heinolassa ei ainoastaan syventäisi nuorten osallisuutta, vaan antaisi myös päättäjille ja viranomaisille mahdollisuuden kuulla nuorten näkökulmia suoraan ja aidosti. Samalla kun nuoret oppivat vaikuttamisen taitoja, yhteisökin oppii ymmärtämään paremmin nuorten tarpeita ja toiveita.
Heinolaan soveltuvassa V-päivien mallissa voitaisiin ottaa huomioon paikallisia teemoja ja ajankohtaisia haasteita, mikä lisäisi tapahtuman merkityksellisyyttä ja sitouttaisi nuoria aidosti oman kotikuntansa asioihin.
Kaiken kaikkiaan nuorten ottaminen aktiivisemmin mukaan päätöksentekoon voi rakentaa vahvemman ja kestävämmän yhteiskunnan, jossa jokainen sukupolvi tuntee kantavansa vastuuta yhteisestä tulevaisuudesta.
Kirjoittajista Aha on Kokoomuksen Nuorten Liiton liittohallituksen jäsen ja Kalmi Kokoomuksen Nuorten Liiton varapuheenjohtaja ja Heinolan kaupunginvaltuutettu (kok.).